Artikkelissa ”Pitkä odotus” kerron hieman omaa taustaani, mutta ajattelin kertoa tässä enemmän alkuraskauden (viikkojen 1-12) oireistani, sillä kyllähän ne ovat hieman poikenneet niistä ensimmäisistä raskauksista nuorempana. Nuorempana kyllä näiden osalta on päässyt hieman helpommalla.
Rintojen arkuus
Tämä on oikeastaan ensimmäinen oire, jonka perusteella aloin epäillä olevani raskaana. No toki kuukautiset olivat jonkun päivän myöhässä, mutta joskushan se kierto saattaa vähän muuttua. Minulla todettiin yli 4-kymppisenä mastopatia (kipeitä kyhmyjä), joka jo sinällään aiheuttaa kipua rinnoissa, mutta nyt ne tuntuivat entistä herkemmiltä. Alkuraskauden edetessä välillä piti nukkua urheiluliiveillä, koska kylkeä kääntäessä rintojen asennon muuttuessa kipu tuntui ikävältä. Keskikolmanneksella koin hieman oireiden hellittävän.
Väsymys
Tuntuu että koko ajan väsyttää ja voisi vain nukkua. Päikkärit kannattakin ottaa, jos siihen on mahdollisuus. Alkuraskaudessa väsymys johtuu lähinnä progesteronihormonista. Ensimmäisellä neuvolakäynnillä yleensä tarkistetaan hemoglobiini, ettei se ole jo lähtötilanteessa liian alhainen.
Mielialan herkkyys
Jotenkin sitä tuntee olevansa herkistynyt. Johtuneeko hormoneista vai herkistääkö ylipäätään ajatus uudesta asukista? Joka tapauksessa sitä tuntee olevansa herkemmässä tilassa. Olen muutenkin hyvin herkkä ja tunteellinen – itken herkästi muidenkin onnesta ja surusta – mutta näin alkuraskaudessa sitä tuntee olevansa erityisherkkä. Sekin onneksi tasoittuu ajan myötä.
Tosin itselläni on riittänyt epäonnea, joten sitä on koko ajan varpaillaan ja kuulostelee elimistöään, että heikkeneekö raskausoireet, alkaako vuoto. Jos raskaus etenee yli 12 viikon, niin mitä rakenteista löytyy? Ei uskalla olla onnellinen ja selailla vauvanvaatteita ja -tarvikkeita. Toisaalta tuntee iloa, mutta toisaalta huolta ja pelkoa.
Närästys ja pahoinvointi
En ole koskaan aiemmin kokenut raskauspahoinvointia, mutta tässä raskaudessa tunsin ällöttävää oloa. Oksentaa ei tarvinnut, mutta koko alkuraskauden ajan oli jotenkin ällö olo.
Ensimmäisten raskauksien aikana minulla ei ollut närästystä, mutta vuosien mittaan se on alkanut vaivaamaan minua heti alkuraskaudessa viikon 8 jälkeen. Närästys on ollut niin paha, että tuntuu kuin mahalaukussa olisi lienkinheitin. Koko ajan polttaa, röyhtäyttää ja koko maha tuntuu olevan ilmaa täynnä, joten pierettääkin. Kipu mahassa on niin voimakas ettei koirien lenkityskään onnistu, kun tulee aivan kylmä tuskanhiki päälle. Olen syönyt Rennietä niin paljon, että kaikki ne maut ja niiden koostumuskin saa voimaan pahoin. Ensimmäisellä neuvolalääkärikäynnillä sain närästykseen Esomepratsolia. Aloitin 20 mg annoksella, mutta oli nostettava 40 mg:an, että teho alkoi tuntua. Siitä huolimatta meni useampi viikko, ennen kuin olo alkoi merkittävästi helpottua. Toki sitten jo siirryttiin keksikolmannekselle.
Sopivien ruokien löytäminen on ollut haasteellista. Aluksi maitotuotteet, kaurapuuro ja paahtoleipä tuntui helpottavan oloa ja tuntui että niitä on pakko olla syömässä parin tunnin välein, mutta muutaman viikon jälkeen nekin alkoi poltella mahaa. Tietenkin kaikki maustetut ja rasvaiset ruoat on pitänyt jättää pois. Syöminen on kyllä hankalaa, kun jotain pitäsis syödä, mutta mikään ei tunnu sopivan. Grillattu kana ilman nahkaa taitaa olla ainut, joka tuntuu todellakin rauhoittavan mahaa, mutta sitäkin on tullut jo syötyä sen verran, että alkaa tökkiä. Vihreä salaatti, banaani, viinirypäleet ja munakas lihaisilla nakkipalasilla ovat nyt ainakin toistaiseksi sopineet.
Ja se nukkuminen. Olen käärinyt itselleni ylimääräisestä peitosta tuen, jotta nukkuisin osin puoli-istuvassa asennossa. Se auttaa jonkin verran närästykseen. Minulla on jo entuudestaan niska-hartiaseutu jumissa, joten pään asento on sitten välillä mitä milloinkin erilaisista tyynyistä huolimatta ja jumitusten pehenemisen myötä päätäkin kivistää. Voi sitten valita, että kärsiikö närästyksestä vai päänsärystä.
Mieliteot
Olen yleensä perso makealle. Nyt kuitenkin alkoi tehdä mieli suolakurkkuja! Piti ostaa kaupasta iso pönttö, ja mutustelin suolakurkkua leivän päällä ja joskus ihan sellaisenaan. Tosin närästyksen pahentuessa en enää voinut näitä nauttia, mutta toki sitten se mielitekokin loppui.
Yhdessä alkuraskaudessa on tehnyt mieli esim. viiliä. En yleensä syö viiliä, mutta ihan vesi on herahtanut kielelle kaupassa viilihyllyn kohdalla. Sitten yhtäkkiä se alkoi haista ja maistua homeelle ja syönti loppui siihen.
Makealle persona minulla on ollut joskus irtokarkkipussi työpöydällä. Siellä on sattunut olemaan Halvan salmiakkiruutuja. Jostain syystä niiden maku on alkanut ällöttää jossain raskaudessa ällöttää. Toki nykytietämyksen mukaan salmiakkia ja lakritsiahan ei edes suositella raskausaikana, mutta näiden karkkien ällötys on jäänyt pysyväksi – harmi. Kun makeanhimo yllättää, niin toffee on sopinut vatsalle, mutta sekin kohtuuden rajoissa. Minä olen ollut aina sulkaapossu, mutta nyt ei suklaakaan maistu eikä se närästykseen edes sovi.
Jossain raskaudessa minua alkoi ällöttää pitsat. Jotenkin se lilluva rasva yms. on saanut etomaan. Edelleenkään en koe pakottavaa tarvetta syödä pitsaa. Toki jos sellainen tulee ostettua, niin tuleehan sitä syötyä ilman öklöä oloa, mutta ei kuitenkaan kuulu enää lempiruokiini. No toisaalta tämä taitaa olla ihan hyväkin.
Pissattaa!
Vähän väliä tuntuu pissattavan ja öisinkin pitää nousta käymään vessassa. Tämä johtuu lähinnä kiihtyneestä aineenvaihdunnasta. Toisinaan tuntuu, että päivälläkin pitää käydä puolentunnin välein vessassa vaikka lirahtaa vain vähän. Kohtu kasvaa hiljalleen ja saattaa painaa virtsarakkoa, joten tulee tunne, että on pakko päästä pissalle. Onneksi vaiva saattaa vähän helpottaa ainakin keskikolmanneksella, mutta mikään seurapiirirakkohan se ei tule olemaan raskauden aikana.
Aistien herkistyminen
Nuorempana saatoin vessakäynnillä jopa haistaa ennen raskaustestin tekoa, että olen raskaana. Jotenkin siitä pissasta leijaili vessaan erilainen haju. Sen hajun huomattuani testi on aina näyttänyt plussaa. Oiskohan musta tullut hyvä ”raskausmittari”? 😀 En tiedä johtuiko se vain hajuaistin herkistymisestä. Nykyään hajuaistini on heikentynyt kroonisen allergisen nuhan vuoksi. Ja joku voi juttujani lukiessa huomata, että meillähän on koiria (2 kpl). No niitä on tullut hommattua ja pärjään kohtuudella ilman säännöllistä lääkitystä. Joskus siitepölykaudella joudun turvautumaan allergialääkkeisiin, mutta näin raskaana ollessa niitäkään ei suositella. Nuha on vain tainnut tulla jäädäkseen oli noita koiria tai ei. Toisaalta hajuaistin heikentymisestä on jotain hyötyäkin, kun nämä nelijalkaiset alkavat tuprutella ilmaa peräpäästä… Jossain listataan alkuraskauden oireisiin nenän tukkoisuus, mutta minä en erota ”normaalia” kummempaa.
Unettomia öitä
Joskus nukahtaminen saattaa olla vaikeaa. Yleensä illalla uni kyllä tulee, kun on niin väsynyt, mutta yöllä vessasta palatessa unenpäästä kiinni saaminen voi olla hankalaa. Elimistö käy jotenkin ylikierroksilla ja on ”skarppina”. 2-3 tunnin valvomisen jälkeen uni maistuisi kyllä aamulla, kun olisi noustava töihin. Onneksi saan itse tehdä kotoa töitä etänä, joten aamuruuhkissa istuminen jää väliin ja voin tarvittaessa nukkua hieman pidempään.
Migreeni
Poden migreeniä ja alkuraskauteen osuu aina jokin pahempi jakso. Ilman kunnon lääkitystä olo on pahin mahdollinen eli oksennus lentää ainakin kolme päivää. Ennen ensimmäistä neuvolalääkärikäyntiä yritän pärjätä tonnisilla Panadoleilla ja levolla. Kohtauksiin minulla on normaalisti käytössä Relert, mutta se ei ole sallittujen listalla. Lääkäri on vaihtanut lääkkeen Sumatriptaaniin, jota voin tarvittaessa ottaa kohtauksen alussa. Yleensä se auttaa, kunhan vain hoksaa ottaa heti pienimmänkin vihlonnan/jyskytyksen ilmaantuessa. Minulla Sumatriptaani ei tehoa yhtä hyvin kuin Relert, joten joudun usein turvautumaan myös lepoon.
Rytmihäiriöt
Minulla on toisinaan rytmihäiriöitä ilman raskauttakin, mutta ainakin tässä alkuraskaudessa oireet pahenivat. Käytän tarvittaessa Propralia, joka on kuulemma vanha ja tutkittu lääke, jota uskaltaa käyttää. Pyrin silti menemään mahdollisimman vähällä lääkityksellä, joten päivällä saatan pienet oireet sietää, mutta illalla ennen nukkumaan menoa otan lääkkeen pahimpiin oireisiin, ettei yöunet kärsi niiden vuoksi. Onneksi en tarvitse lääkitystä päivittäin.
Tässäpä näitä omia oireita tuli jo jonkinlainen lista. Ehkä puolisoni osaisi tähän vielä jotain lisätä. Ainakin mainitsi huomanneensa jotain eroa aikaisempiin eli oireita on nyt ehkä enemmän tai ovat voimakkaampia. Johtuneeko vain jotenkin erilaisesta raskaudesta vai iän tuomista muutoksista?
Ummetus
Suoliston toiminta hidastuu. Näin elimistö hyödyntää saamastaa ruoasta paremmin kaikki ravinteet. Ei siis tarvitse syödä kahden edestä. 😉 Tämä kuitenkin johtaa siihen, että ummetus alkaa vaivaamaan. Onneksi on olemassa lääkkeitä, jotka helpottavat ummetusta ja joita voi raskaanakin ollessa käyttää. Kannattaa kuitenkin ennen lääkkeisiin turvautumista kokeilla esim. kuitupitoisempaa ruokaa. Tomaattiallergikkona minulla riittää, jos syön yhden viipaleen tomaattia – seuraavina päivinä homma luistaa vilkkaasti. 😀
Valkovuoto
Estrogeeni lisää valkovuotoa, jota on välillä hyvinkin runsaasti. Toisinaan pitää laittaa pikkuhousunsuoja ettei vaatteet rähjäänny. Kunhan vuoto pysyy hajuttomana ja siistinä, niin ei ole syytä huoleen.
Seksi
Mitään estettähän seksille ei ole, mutta ainakin itsellä etova olo, kipeä poltteleva maha ja muutenkin paha olo vie ajatuksia kyllä muualle. Ei ole ihan kukoistavimmillaan. Onneksi olo yleensä helpottuu keskikolmanneksella.